Anteeks, tän osan ilmestyminen on vähä kestäny, mutta olen pelaillu aika paljon ja mulla on nyt kuvat osaan 15 saakka, että tällä viikolla voi tulla enemmänki osia ku tää yks, mutta nyt osaan ---->

 

Robert saapui yliopistolle aikaisin aamulla ja meni varaamaan heti huoneen. "Laitan tuohon vielä tälläisen STOP- merkin niin kukaan ei tule tänne", Robert ajatteli.

Huoneen varaamisen jälkeen Robert meni kirjoittamaan esseetä, koska kaikkien uusien opiskelijoiden piti kirjoittaa essee elämästään ja kertoa itsestään. "Onkahan se tärkeä tieto, että minulla on kaksi siskoa, kaksi veljeä sekä sisko- ja velipuoli? No ihan sama, kirjoitan sen silti tähän. Ainiin ja sitten voin kirjoittaa, että vanhempai ovat eronneet, mutta palanneet sen jälkeen yhteen", Robert pohti.

Robert kävi ostamassa uudet vaatteet, koska vanhat olivat vähän rumat. Kotiin tultuaan hän alkoi maalaamaan, koska ei haluaisi asua kaikkia neljää vuotta asuntolassa.

_____________________________

Niitty saapui puolivuotta myöhemmin yliopistolle ja aloitti yliopistonsa siivoamalla suihkut ja vessat. "Jos täällä on näin sottaista niin minä lähden kyllä äkkiä johonkin toiseen asuntolaan", Niitty mietti siivotessaan.

Siivottuaan Niitty lähti etsimään Robertia ja löysikin tämän keittiöstä. "Hei kulta!" Niitty huudahti ja hyppäsi Robertin syliin. "Ihana nähdä sinua pitkästä aikaa", Robert sanoi ja muiskautti Niityn poskelle ison pusun.

Robertin piti lähteä luennolle ja Leimu tuli pitämään Niitylle seuraa. "Mitäs sanoisit kulti, jos alettaisiin olee?" Leimu kysyi. Niitty katsoi Leimua ja vastasi: "Ksä niinku oikeesti jo tajuu että olen kihloissa Robertin kanssa ja rakastan häntä tosi paljon." "No meil vois ol semmone salasuhde?" Leimu ehdotti. Niitty ei vastannut vaan meni ylös kirjoittamaan lopputyötään.

Robert oli tullut luennoltaan ja lähti etsimään Niittyä, koska hänellä oli tärkeää asiaa Niitylle. Lopulta Robert löysi Niityn yläkerrasta tekemässä lopputyötä. "Hei Niitty, minulla olisi tärkeää asiaa", Robert hihkaisi. Niitty nousi ja meni Robertin luo. "Olen ajatellut, että jos keräisimme rahaa ja ostaisimme vuokralle oman talon, jossa olisi omaa rauhaa?" Robert sanoi. "Sehän on mahtava idea! Haluaisin muutenkin eroon muutamista tyypeistä. Ja voidin kirjoittaa muutaman romaanin, josta saisimme rahaa", Niitty vastasi iloisesti ja jatkoi, "Mutta nyt menen nukkumaan, sillä olen ihan väsynyt aloitan romaanin teon aamulla." Tähän Robert vastasi hymyllä ja lähti alas syömään.

Heti herättyään Niitty meni kirjoittamaan romaania. "Toivottavasti saan tästäkin romaaneista jotain yli 2000 simeolonia, koska nyt tarvitsen niitä tosi paljon", Niitty ajatteli samalla kun kirjoitti.

Saatuaan romaanin valmiiksi ja oli saanut siitä yli 2000 simeolonia Niitty meni alas räppäämn, koska rahat eivät vieläkään riittäneet asuntoon jota he olivat katselleet.

"Hehee sainpas yli satasen", Niitty virnuili.

"Eiköhän meillä alkaisi olla kasassa jo tarvittava määrä rahaa?" Robert kysyi Niityltä kun he pelasivat shakkia. "Kyllä varmaan, mutta lupasin työskenellä vielä huomenna alakerran kahvilassa ja saan siitä palkkaa niin jäähän sitten myös käyttörahaa", Niitty vastasi hymyillen.

Aamulla Niitty meni kahvilaan töihin. "Enää tämä yksi päivä täällä ja sitten pääsee omaan taloon, jossa saa olla ihan rauhassa", Niitty mietti.

Illlan pimentyessä Niitty ja Robert lähtivät kohti uutta taloaan. Heidän tavaransa oli viety muuttoautolla uuteen kotiin, mutta Robertin ja Niityn piti mennä busilla. "Laita nyt se kirja pois ja ala tulla ettemme myöhästy bussista", Robert sanoi Niitylle joka laahusti perässä nokka kiinni kirjassa. "Juu juu, tässä kirjassa on vain yksi hyvä kohta just nyt menossa", Niitty vastasi.

_________________________

Oli aikainen aamu, kun Niitty ja Robert saapuivat talolle. "Ei näytä kauhean lupaavalta, koska ulkoseinissä ei ole lainkaan tapettia tai mitään muutakaan päällystettä", Niitty sanoi Robertille. "Mutta sisällä sentään on tapettit ja kaikki tarvittava ja sitä paitsi meillä ei riittänyt raha ulkoseinien päällystämiseen", Robert vastasi.

"Noniin, nyt meillä on omaa rauhaa ja voimme tehdä mitä haluamme ilman että kukaan keskeyttää", Robert sanoi hymyillen ja kaappasi Niityn syliinsä. "Ja voisimme aloittaa sillä, että teet meille nyt oiken herkku aamiaisen", Niitty sanoi hymyillen.

Ja Robertahan teki kun Niitty kerran käski. Robert oli meinaan oikea herrasmies. "Tehdäämpäs Niitylle yllätys pistetään oiken monta kinkkua sille ja sitten hieman pippuria", Robert puheli yksinään laittaessaan ruokaa.

"NIIIITTYYYYYY! SYÖMÄÄN!" Robert huusi Niitylle ja tarjoili samalla ruuan pöydälle.

"No mitäs olet tykännyt tästä talosta, vaikka olemme olleet täällä vasta puolipäivää?" Robert uteli. "Täällähän on ihan kivaa ja ihanan rauhallista", Niitty sanoi. "Okei hyvä, kun olemme syöneet voimme mennä tuonne olohuoneen puolelle", Robert sanoi.

Syötyään Robert haki hänelle ja Niitylle oppikirjat ja he alkoivat opiskelemaan. Niitty oli vähän pettynyt ja katsoi kysyvästi Robertiin: "Emmekö tee muka mitään muuta kun opiskelemme. Luulin, että teemme jotain muuta." "No pitäähän meidän opiskella ja nyt on hyvää aikaa siihen, koska masut ovat täynnä maittavia lihavoileipiä", Robert vastasi pirullisesti hymyillen. "Aijjaa", Niitty sanoi pettyneenä ja jatkoi opiskelua.

"No ei vasikaan", Robert sanoi ja otti kirjan Niityn kädestä ja laittoi sen pöydälle ja jatkoi sitten, "Oli minullakin oikeasti muita suunnitelmia. Eli tuleppas nyt tänne." "No tämä vaikuttaa jo paljon paremmalta", Niitty vastasi hymyillen ja käpertyi Robertin kainaloon.

Eipä aikaan kun Robert oli kaatanut Niityn sohvalle ja alkoi muhinoida tämän kanssa.

_______________________________

Myöhemmin illalla Niitylle oli tullut nälkä ja hän alkoi tehdä ruokaa, mutta vähän huonoin tuloksin. Hän meinaan sytytti tulipalon. "APUAAAA! AUTTAKAA!" Niitty huusi.

"Ei hätää! Täältä tulee rohkea palonainen Minka", palonainen Minka huusi ja ryntäsi keittiöön sammuttamaan paloa.

"Kiitos paljon kun tulit ja pelastit henkeni. Tässä sinulle vähän juomarahaa, Minulla olisi yksi kysymys: eikö tämä palomise ammatti ole enemmän miesten ammatti kuin naisten", Niitty kyseli. "Eipä tässä mitään, tein vain työni. Oi, kiitos paljon! No niinhän sitä luullaan, mutta kuten huomaat alalla on myös naisia ja kutsumme itseämme palonaisiksi, vaikka se kuullostaa aika hassulta. Mutta minun on nyt mentävä, koska sain uuden hälytyksen", Minka vastasi ja lähti.

Niitty tunsi olonsa likaiseksi tulipalon jälkeen ja meni suihkuun. "Tuuuli tuule sinne missä mursuseni on.... eiku se olikin muruseni", Niitty lauleli suihkussa.

Yöllä kummallekkin tuli hyvin uni, koska päivällä oli tapahtunut niin paljon kaikenlaista.

Aamulla Robert joutui syömään yksin, koska Niitty nukkui pitkään. "No höh, ihan turhaan katoin Niitylle aamiaisen, koska eihän se edes tullut syömään", Robert mietti syödessään.

 

Sori, tää oli vhän kyhyt, mutta mulla on aivot ihan jumissa, koska mielessä pyörii kaikkea näin koulupäivän jälkeen, mutta seuraavista osista tulee pidempiä, lupaan :)